Kehitys, mikä mahtava sana! Maailma kehittyy kukin valtio omassa syklissään. Suunta on oikea. Elintaso kasvaa, tietoisuus kasvaa ja elämästä tulee helpompaa.
Maailmassa menee sitä paremmin, mitä vapaampia ihmisistä tulee. Mitä vähemmän heitä pakotetaan, vainotaan, joukkomurhataan ja raiskataan, sen parempi.
Ajatuksen luulisi olevan selvä, mutta jotenkin vain se ei ole. Ihmeellinen taantumuksen hinku lyö kehitystä naamaan vuorovedoin oikealta ja vasemmalta. Ne, joiden tulisi johtaa maita kohti hyvää elämää, päätyvät hyökkäämään kansalaisia vastaan tilaisuuden tultua tarjolle.
Tulee mieleen tarina sotilaasta, joka palaa rintamalta taluttaen vuohta. "Olet sinä kumma eläin", sotilas toteaa vuohelle, "Niin paljon sinun takiasi on kuoltu, tapettu, hävitetty, jotta lieassani voit viimein olla vapaa."
Samalla tavalla kuin raketin pitää voittaa painovoima päästäkseen avaruuteen, ihmiskunnan pitää voittaa erilaisia vastavoimia ennen kuin vallantavoittelun hulluudesta päästään niin kauas ettei kukaan edes uskalla ehdottaa, että ennen oli paremmin.
Sillä ennen ei ollut paremmin. Ei ollut edes hyvää, oli vain pahoja, jotka tekniikan kehityksen myötä antoivat pahuutensa riistäytyä kerta toisen jälkeen varmoina omasta ylivoimaisuudestaan maailman valloittamiseksi.
Mitään tällaisista menneistä rakenteista ei pidä uudelleenpaketoida hyvyyden kaapuun. Ei, niille pitää ilkkua ja ne tulee unohtaa, sillä niiden motiivit ovat selvät ja lueteltu alla.
Miksi emme hyppäisi suoraan tulevaan, koska vapauksien rajoittamisessa on kyse vain viivytystaistelusta, jossa vallanhaluiset keksivät keinon toisensa jälkeen alistaakseen muut tahtoonsa?
Sivistyksen ja vapauden lyhyt historia on kirjoitettu seuraaviin kivuliaisiin askeliin.
1. Diktatuurinen tyrannia
"Yksi omistaa kaikki muut"
Tässä alimmassa valtiomuodossa valta on keskitetty yhdelle ihmiselle, joka voi päättää mitä tahansa ja jolla on täydellinen syytesuoja. Vallanpitäjän turvana on vahva armeija ja joukko alemman tason vallanpitäjiä, joilla on järjestelmässä alapuolellaan oleviin johtajaa vastaava mielivalta.
Vallankäyttö perustuu johtajan nostamiseen jumalasemaan, tietämättömyyden ja pelon ylläpitämiseen sekä käskyjä uhmaavien julkisiin teloituksiin. Maailman köyhimmät valtiot ovat diktatuurisia tyrannioita ja maailman rikkaimmat ihmiset näiden maiden diktaattoreja.
Yksilöllä ei ole mitään suojaa järjestelmää vastaan. Sääntöjä perustellaan ehdottomina jumalan tahdon ilmauksina, joiden rikkojia pitää rangaista jotta koko yhteisö ei joudu jumalan koston kohteeksi.
Diktatuuriset tyranniat kaatuvat tiedon määrän lisääntyessä, yhteiskunnan maallistuessa, kulttuurin kehittyessä ja elintason kasvaessa kansannousuun. Siksi vallanpitäjät pyrkivät estämään näitä kehityssuuntia toteutumasta.
Avainsanat: teloitukset, vaimoksi myyminen, haaremit, uskontoon perustuvat lait, kirjojen polttaminen, häpeärangaistukset, orjuus, joukkotuhoaseet
2. Sosialistinen tyrannia
"Aateryhmä omistaa kaikki muut"
Sosialistisessa tyranniassa valta on yhdellä puolueella, joka omistaa koko valtion asukkaineen. Ylin johto voi päättää mitä tahansa ja sillä on täydellinen syytesuoja.
Vallankäyttö perustuu aatteen nostamiseen ehdottomaksi päämääräksi, tietämättömyyden ja pelon ylläpitämiseen, propagandaan ja aatteen vastustajien teloituksiin ja vangitsemiseen keskitysleireille. Kun kuka tahansa voidaan vangita milloin tahansa, ei pääse syntymään vastarintaliikkeitä ihmisten mieluummin paljastaessa toisensa kuin ottaessa riskin tulla rangaistuksi.
Yksilöllä ei ole mitään suojaa järjestelmää vastaan. Sääntöjä perustellaan suojana vihollisaatteelle, joka uhkaa viedä senkin vähän, mitä järjestelmä kansalaisilleen jakaa.
Sosialistiset tyranniat kaatuvat tiedon määrän lisääntyessä, yhteiskunnan maallistuessa, kulttuurin kehittyessä ja elintason kasvaessa. Siksi vallanpitäjät pyrkivät estämään näitä kehityssuuntia toteutumasta ja pyrkivät päin vastoin taannuttamaan valtionsa diktatuurisiksi tyrannioiksi.
Avainsanat: rangaistusleirit, teloitukset, toisinajattelijoiden vainoaminen, Berliinin muuri, nationalismi, rasismi, hyperinflaatio, joukkotuhoaseet
3. Kollektivistinen tyrannia
"Eturyhmät omistavat kaiken"
Kollektivistisessa tyranniassa vallassa on näennäinen enemmistöaate, jonka nimissä toimiva koneisto saa oikeutuksen teoilleen valta-asemastaan.
Vallankäyttö perustuu erioikeuksiin, joita nimetyt vallanpitäjät ylläpitävät omille eturyhmilleen. Lähtökohtaisesti kaikki mitä ei ole erikseen sallittu, on kiellettyä, koska kielloilla voidaan ohjailla ketkä saavat toimia muilta estetyllä tavalla. Kiellot ja lupapaperit ovat myös tehokas tapa rahastaa.
Yksilöllä on heikko suoja järjestelmää vastaan. Rakenteellinen korruptio hyödyttää tarpeeksi suurta määrää ihmisiä, jotta he eivät kyseenalaista toiminnan oikeudenmukaisuutta. Uusia lakeja ajetaan vapauksien rajoittamiseksi samalla, kun järjestelmän oikeuksia toimia yksilöä vastaan lisätään jatkuvasti.
Poliisi ja turvallisuusjoukot aseistautuvat ja vaativat uusia seuranta- ja rekisteröintitapoja. Järjestelmää vastaan tehdyt rikokset nähdään huomattavasti vakavempina tekoina kuin yksilön oikeuksien loukkaukset.
Kansaa hallitaan peloilla köyhyydestä, häpeästä, vieraista uhista sekä moraalin rappeutumisesta, ja heitä kannustetaan erilaisilla rahavirroilla toimimaan järjestelmän puolella. Veroaste on korkea ja vaikutusmahdollisuudet omaan menestymiseen vähäiset. Vähitellen ihmiset siirtyvät työskentelemään julkisiin tehtäviin kyseenalaistamatta niiden hyötyä, mielekkyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Kansannousuja ei nähdä muutoin kuin saavutettujen etujen ollessa vaarassa. Siksi vahvin vallanhankintatapa on edunsaajien määrän maksimointi.
Samasta syystä kollektivistiset tyranniat kaatuvat rahoituskriisiin. Manipuloimalla valuutan arvoa tällaiset valtiot, valtioliitot ja liittovaltiot ostavat aikaa järjestelmän pyörittämiseen niin kauan kuin voivat. Sen jälkeen niiden uhkana on luisua takaisin sosialistisiksi tyrannioiksi tai romahtaa diktatuurisiksi tyrannioiksi. Kun muistetaan, että diktatuuristen tyrannoiden johtajat ovat maailman rikkaimpia ihmisiä, ei tämä kehitys valtionjohtoa erityisemmin huoleta.
Avainsanat: monopolit, NSA, GPS-valvonta, keskuspankit, homovastaisuus, vakoilu, aselupien rajoittaminen, tasapäistäminen, lupavaatimukset, AY-mafia, SDP, verotus, stagflaatio, keskusvalta, vihanlietsonta, korruptio, indoktrinaatio, Internet-sensuuri, joukkotuhoaseet
4. Perustuslaillinen demokratia
"Yhdenvertaiset mahdollisuudet hankkia valta-asema"
Perustuslaillisessa demokratiassa valtiolla on kyseenalaistamattomia lakeja, joilla turvataan kansalaisten oikeudet vallanpitäjien toimilta. Tällaisissa valtioissa korostetaan ja opetetaan jo lapsille, mitä varten perustuslaki on olemassa ja mitä vapauksilla tarkoitetaan.
Yksilöllä on melko vahva suoja järjestelmää vastaan. Yritysten välillä vallitsee kilpailuasetelma, jota ei ohjailla lainsäädännöllä kenenkään eduksi.
Perustuslaillisissa demokratioissa elintaso ja tiedon määrä on korkea. Niillä on kuitenkin jatkuvasti uhkana rapistua, koska kansalaisilla ei ole riittävää intressiä valvoa vallankäyttäjien toimia, kasvavaa hallintoa ja eri eturyhmien lobbausta.
Luomalla pelkoja, hallitsemalla tiedonvälitystä, kylvämällä kollektivistisen tyrannian perustana olevia epäluuloja erilaisuutta kohtaan sekä korostamalla aatteellisia arvoja perustuslaissa kirjoitetun yli, vallanpitäjät pyrkivät taannuttamaan valtiomuodon kollektivistiseksi diktatuuriksi.
Tällainen yhteiskunta voi elintason kasvaessa, tiedon lisääntyessä, yhteiskunnan maallistuessa ja kulttuurin kehittyessä vahvistua niin, että taannuttavien voimien kuten uskonnollisen hihhuloinnin, kommunismin, korporatismin, crony-kapitalismin, fasismin ja byrokratian ei anneta luhistaa sivistysvaltiota kollektivistisiksi tyrannioiksi tai vielä alemman tason yhteiskunniksi.
Tällaista irtiottoa ei kuitenkaan ole vielä tapahtunut missään, sillä pelko omien etuoikeuksien menettämisestä yllyttää mielipidejohtajia agitoimaan joukkonsa muiden vapauksia vastaan.
Avainsanat: deregulaatio, mahdollisuudet, positivismi, tiede, traditioiden kyseenalaistaminen, sekularismi, alakulttuurit, vapaa tiedonvälitys, paljastukset valtiojohdon toimista, aseistariisunta, vapaa kauppa
5. Liberaali demokratia
"Minimiin rajoitettu valta"
Liberaali demokratia on korkean tiedon määrän ja elintason mahdollistama yhteiskuntamalli. Siinä lähtökohtana on vallankäytön hillitseminen. Tieto on avointa, kilpailu vapaata ja rakenteet tarkoituksenmukaisia koko valtion kansalaisten tarpeisiin. Enemmistöpäätöksillä ei voida rajoittaa vähemmistön oikeuksia.
Lakeja ei säädellä pienten intressiryhmien eduksi vaan asiat ovat joko sallittuja kaikille tai kiellettyjä kaikilta. Kaikki sellainen on lähtökohtaisesti sallittua, mikä ei vahingoita muita ja loukkaa muiden vastaavia oikeuksia ja mahdollisuuksia.
Tällaisia yhteiskuntia ei vielä ole, vaikka useimpien maiden perustuslait sekä YK:n perusoikeuskirja perustuvat valistusaatteeseen ja yksilön oikeuteen olla yksilö.
Ajatusta ovat ajaneet jo vuosisatoja filosofit, taloustieteilijät, yhteiskuntakriitikot ja muutamat valtiomiehet, joiden ääni on hiljennetty tarkoituksella. Liberaali yhteiskunta on äärimmäinen uhka mielipuolisen vallankäytön mahdollisuuksille.
Vähitellen maailma vapautuu. Kivikautiset pakkokeinot katoavat. Ihmisiä ei vainota sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, uskonnon, aatteen, musiikkimaun, hiusten värin, elämäntavan tai etenkään mielipiteidensä takia.
Eikä maailma silti tuhoudu, vaan muuttuu paremmaksi, yrittivät kehityksen estää miten tahansa ne, jotka vallanhalussaan pyrkivät kylvämään pelkoa ja tarjoamaan aseillaan ratkaisun pelon karkoittamiseksi.
Ratkaisun, joka aseiden piippujen tavoin kääntyy lopulta sinua vastaan.
Avainsanat: vapaus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti